Metakognitiolla tarkoitetaan oman kognitiivisen toiminnan tarkastelua eli oman osaamisen säätelyä. Metakognitiivisiin taitoihin kuuluvat tieto omasta älyllisestä kapasiteetistaan, ajattelutavoista sekä erilaisista ongelmatilanteista. Omien tietojen ja taitojen tiedostamisen lisäksi oman toiminnan ymmärtämisen syventämiseksi olisi tärkeää tarkastella myöskin omia asenteitaan, mielipiteitään ja arvostuksiaan.
Metakognitiiviset taidot liitetään vahvasti taitavan ajattelun ja toiminnan perustaksi. Se on tärkeä tekijä mm. uusien käsitteiden oppimisessa ja käsitteellisissä muutoksissa, kirjoittamisprosesseissa, kognitiivisissa taidoissa(havainnointi, muistaminen ja kielenkäyttö) sekä oppimaan oppimisessa. Metakognitioita pidetään myös tärkeänä oppimisen tehostamisen keinona, joka samalla tukee myös syvällistä oppimista. Syvällisellä oppimisella tarkoitetaan tiedon aitoa ymmärtämistä ja kykyä soveltaa tietoa omaan käyttöönsä. Metakognitiivisten tietojen ja taitojen kehittyessä oppijan toiminta muuttuu itseohjautuvaksi prosessiksi, ainoastaan ulkoaohjautuvuuden sijaan. Myös erilaiset ongelmanratkaisutilanteet vaativat ratkaisijaltaan metakognitiivisia taitoja kuten yksilön kykyä määritellä ratkaisua vaativa tehtävä, asettaa tavoitteet sen ratkaisemiseksi ja toimia niiden saavuttamiseksi sekä oman tuloksellisuuden arviointikykyä.
Nykymaailman nopea muutos, tieteellisen tiedon jatkuva lisääntyminen ja kyseenalaistaminen (miten ja miksi..) vaativat ihmisiltä yhä enemmän kykyä säädellä omaa toimintaansa ja ajatteluaan, jotta heidän maailmankuvansa ei muuttuisi pirstaleiseksi. Tässä metakognitiiviset taidot ovatkin erityisen kullanarvoisia, ja auttavat ihmisiä jäsentelemään saatavilla olevaa tietoa yhteinäisiksi ja mielekkäiksi kokonaisuuksiksi.
- Nilla Keränen LO-14A
Lähteet: Tutkiva Oppiminen - Hakkarainen, Lonka ja Lipponen (1999)
Oppiminen ja Koulutus (2003) Rauste-Von Wright, Von- Wright ja Soini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti