OPPIMISPROSESSI

Biologisesta näkökulmasta oppimisen tehtävä on edistää eliön sopeutumista sen kulloisessakin ekologiassa. Biologisessa evoluutiossa oppimiskyky on ollut tärkeä valintatekijä. Kehityksen kuluessa on syntynyt yhä uusia oppimismuotoja, alkaen yksinkertaisista, kuten tottuminen ja ehdollistuminen. Ajan saatossa uudet oppimisen muodot ovat kerrostuneet edellisten päälle ja luoneet uusia toimintamahdollisuuksia.

Oppimisprosessi on jaettavissa kuuteen osavaiheeseen, joista jokainen vaatii oppijalta määrätynlaisia oppimistekoja, asian työstämismuotoja. Osavaiheisiin kuuluu motivoituminen (mielenkiinnon herääminen opittavaa asiaa kohtaan), orientoituminen (selitys- ja toimintamallin muodostuminen: yksityiskohdat kokonaisuuksiksi), sisäistäminen (uuden ja aikaisemman tiedon yhdistäminen), ulkoistaminen (opitun mallin testaus ja toimivuuden arviointi), arviointi (opittavan selitys- ja toimintamallin pätevyyden ja todenmukaisuuden kriittinen tarkastelu) ja kontrolli (oppijan oman oppimisen tarkastelu). Oppijan koko oppimisprosessi on kiinni oppijan omasta motivaatiosta. Jos oppija ei ole varma siitä, mitä tulisi oppia ja miksi, hän ei opi toivottuja asioita.

Havainnoimme maailmaa, pohtiessamme sitä ja toimiessamme siinä organisoimme informaatiota, konstruoimme kuvaa tapahtumista ja taltioimme tietoa muistiin tulevaa käyttöä varten. Ratkaisevaa tiedon käytölle on sen organisaatio muistissa tai mielessä.

Jenni Karén

Lähteet:

-Oppiminen ja Koulutus (2003) Rauste-Von Wright, Von Wright ja Soini

-Jyväskylän yliopisto, Täydellinen oppimisprosessi. https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/oppiminen/taeydellinen-oppimisprosessi